Nollakelin fiilistelyä

Joululoman jälkeen yksi viikko koulua takana, toinen jo alkamassa. Aluksi tuntui ihan oudolta herätä jo aikaisin aamulla ja raahautua koulun penkille opiskelemaan, mutta nyt siihen alkaa taas tottua. Hiihtolomaa odotellessa. Ja hiihdosta puheen ollen, koko talven ensimmäinen hiihtokertakin tuli jo suoritettua liikuntatunnilla. Ei hiihto olekaan niin kamalaa, mitä muistelin! Ei edes ollut pahasti pakkasta, ainoa, mikä vähän häiritsi, oli välillä melko kova vastatuuli. Parempi hiihtokeli silloin kyllä oli kuin nyt: lämptila nollan yläpuolella.
     Jos olisi vielä tarpeeksi lapsenmielisyyttä jäljellä, lähtisin ulos rakentamaan lumiukkoja. Mutta kun ei ole. Niinpä istun kotona sisällä koneen ääressä miettimässä, mitä kaikkea kivaa lapsena olisikaan keksinyt tällä säällä ulkona touhuta: ne juuri mainitsemani lumiukot, lumihevoset, lumilinant, lumisota, lumienkelit, mäenlasku/pulkkailu, erilaiset "rymyämisleikit" lumessa ja vaikka mitä muuta! Se oli kivaa, mutta jos nyt ajattelisi tekevänsä jotain noista, tulee ensimmäiseksi mieleen märät vaatteet, mikä ei ole kivaa. Ei se lumileikkien hauskuus, kavereiden kanssa tai yksin. Missä välissä kadotin pilkkeen silmäkulmasta ja lapsenomaisen leikkimielisyyden?





kuva: Karin (anime)
http://animeafterglow.wordpress.com/2006/10/19/karin-19-21/